|
Arto Paasilinnan taivaallinen herkkukirja ilmestynyt
Kirjailija Arto Paasilinna ja hänen teoksensa moneen kertaan läpilukenut ja niillä herkutteleva Harri Spåre ovat kirjoittaneet Arto Paasilinnan taivaallinen herkkukirja -teoksen. Teoksen mehevät kuvat on luonut taiteilija Raimo Sallinen. Edico Oy julkaisi kirjan syyskuussa.
Tunnettua on, että Arto Paasilinnan käsissä on syntynyt toistaiseksi 32 romaania. Näissä teoksissa sankarit syövät ja herkuttelevat vallan mahdottomasti. Teosten lähes 10.000 sivuun sisältyy 350 ruokakohtausta, joissa valmistellaan ja tarjoillaan ehkä tuhatta osin samaakin ruokalajia tai joissa ruoka on keskustelun kohteena. Tämä tosiasia pakotti kirjoittamaan taivaallisen keittokirjan.
Kirjojen sankarit ovat
sitä, mitä syövät
Kirjailijan romaaneissa syödään vain maittavia ruokia. Kaviaari, tryffeli, hanhenmaksa ja hainevä ovat kalleimmasta päästä. Herkullisilta maistuvat suomalaisten suussa läskisoosi, hernekeitto, jauhelihakastike ja lätyt. Kirjojen tarinoitten sankarit ovat sitä mitä syövät eli lihaa ja verta. Mutta joukkoon mahtuu yllättäen myös salaatinsyöjiä. Kala ja riista ovat kirjailijan itsensä näköistä ruokaa ja kuuluvat luonnollisesti ruokalistalle.
Mainiointa on, että ”Taivaallisessa herkkukirjassa” esitellään ensimmäistä kertaa Arto Paasilinnan koko romaanituotanto. Kaikkien kirjojen juonenkulku ja tapahtumat kerrataan, mutta ei liian tarkasti. Jotain jätettiin tulevan lukijan keksittäväksi. Onhan selvää, että Arton tarinat tulevat aina uudelleen ajankohtaisiksi.
Tarinoiden tapahtumista kerrotaan suu vetisenä, kieli lipoen ja välillä nieleskellään herkullisten ruokalajien kohdalla. Jokaisesta ruokalajista on tehty reseptit sekä selkeät valmistusohjeet, joita ruokaa harvemminkin valmistavan on vaivatonta seurata. Reseptit on testattu käytännössä moneen kertaa.
Nautiskelua ulkona ja sisällä
Romaaneissa ruokaillaan raikkaassa ulkoilmassa Lapin perukoilta Tyynenmeren saaristoon ja myös sisätiloissa armeijan kasarmeista hienostoravintoloihin. Venäläisten desanttien valmistamaa hirvenlihaa syödään Suomen talvisessa korvessa. Maittavaa lammasmuhennosta pistetään poskeen maineikkaassa pousadassa eli loistohotellissa Portugalissa. Lohta eri muodoissaan romaaneissa nautiskellaan parikymmentä kertaa. Sitä halstrataan, loimutetaan, paistetaan ja keitetään.
Keitot ovat maukkaita hörpittäviä. Suuta hivelevät lohikeittojen lisäksi kalaseljankat, riekkokeitot, teerikeitot, lihakeitot, makkarakeitot, sienikeitot ja gulassit. Hernekeitto on suosituin liemi; sitä lusikoidaan kirjoissa toistakymmentä kertaa.
Pihviä eri muodoissaan pistetään poskeen runsaasti. Lihana käytetään nautaa, porsasta, hirveä ja muuta riistaa. Pihvien tukevuus vaihtelee kunnon pippuripihvistä kevyeen lehtipihviin. Erilaiset lihat, joskus jopa karhu, porisevat padoissa ja kypsyvät käristyksissä.
Toisinaan liha ja kala yhdistyvät, kuten laivanvarustaja Rävänderin vorschmakissa.
Ulkoilman juhlaa on rosvopaistin valmistus sekä kokonaisen ruhon vääntö vartaassa. Myös särä saattaa valmistua ulkouunissa.
Yleensä herkkukirjan reseptit on laskettu neljän hengen seurueelle. Poikkeuksen tekee ulkoruokien tavoin balkanilainen giuvetshi, joka panssarikersantti Rytkösestä kertovassa kirjassa pelastaa parikymmentä ranskalaista kasvissyöjätärtä nääntymästä nälkään.
Huolellinen herkkusuu
Kirjailija Arto Paasilinnan koko tuotanto muodostaa tietystä kulmasta katsottuna ja luettuna ruokakirjan. Hän on kehittynyt kirjojensa myötä myös ruoan laittamisen ja maistamisen mestariksi. Ruokaa koskevassa keskustelussa hän käyttää itsestään hiukan naurahtaen määritettä herkkusuu. Oivan kuvan kirjailijan gastronomisesta nykytilasta saa herkkukirjan loppupään luvusta, jossa kirjailija itse kertoo Siuntion tilansa Kuusilaakson ruokajärjestelyistä. Esille nousee kuin nouseekin varsin huolellinen herkkusuu. Niin muodoin Arto Paasilinnan taivaallinen herkkukirja on kitalakea kutittava puheenvuoro erinomaisen hyvän ruoan puolesta.
Harri Spåre, 27.0.2006 Kallio-lehti, 03.10.2006 MunkinSeutu
|
