Anto Leikola

Emeritusprofessori Anto Leikola on syntynyt Helsingissä 1937 ja väitellyt tohtoriksi Helsingin yliopistossa 1963. Hän on toiminut kehitysbiologian dosenttina ja oppihistorian professorina samassa yliopistossa ja oppihistorian dosenttina Oulun yliopistossa.

Toiminut oppihistorian dosenttina Oulun yliopistossa 1978-2002 ja hoitanut siellä yleisen aate- ja oppihistorian professuuria vuodet 1980 ja 1983. Ollut Suomen Oppihistoriallisen Seuran puheenjohtaja 1971-1973 ja 1976-1997 (kunniajäsen 1997), Tieteenhistorian Kansainvälisen Akatemian kirjeenvaihtajajäsen vuodesta 1983 ja varsinainen jäsen vuodesta 2007, Suomen Historiallisen Seuran tutkijajäsen vuodesta 1985, Suomen Tiedeseuran jäsen vuodesta 1988 ja Latvian Tiedeakatemian ulkomainen jäsen vuodesta 1992. Hän on toiminut lisäksi lukuisten kirjallisten ja kulttuuriorganisaatioiden johtoelimissä (mm. Suomen Kulttuurirahasto, Kansanvalistusseura, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Suomen PEN, Suomen Tietokirjailijat (kunniajäsen 2003), Lauri Jäntin Säätiö, Maailman Luonnon Säätiön Suomen rahasto, Suomen Unesco-toimikunta, Rozentals-seura).

Leikola on tunnettu mittavasta kirjallisesta tuotannostaan. Hän on julkaissut toistakymmentä esseekokoelmaa, useita kymmeniä suomennoksia ja satoja artikkeleita ja arvosteluja eri lehdissä sekä toiminut aktiivisesti tieteellisissä ja kirjallisissa järjestöissä.

Oppihistoriassa päähuomio on kohdistunut biologisten tieteiden historiaan, erityisesti kokeellisen biologian syntyvaiheisiin 1600-luvulla, mutta myös antiikin, renessanssin ja valistusajan biologiaan, darwinismiin ym, kotimaisessa biologianhistoriassa lähinnä 1700- ja 1800-lukuihin.

Leikolalle myönnettiin Suomen tietokirjailijat ry:n Warelius palkinto vuonna 1988.

Ensimmäinen runokokoelma:

Oudeis, Edico 2012