Tekstin alkuun
Etusivu - Edico Oy
Hirvikoski Hannu

Lyhyt Curriculum

Hirvikoski Hannu Kauko Hermanni
syntynyt 03.11.1942
Syntymäpaikkakunta: Toholampi
Asuinkunta: Helsinki

Lähes päätoimisesti kirjailijana vuodesta 1988. Vuodesta 1987 kirjailijavierailuja ja esiintymisiä kirjastoissa, kouluilla, erilaisissa oppilaitoksissa, yliopistoilla, seurakunnissa Suomessa ja Ruotsissa.

Työhuone v.1990-2003 Helsingissä kirjailijatalo Villa Kivessä, jossa huone tutustumiskohteena mm. koululaisille ja kirjallisuuspiiriläisille. Lukuisia esitelmiä ja lehtiartikkeleita Töölönlahden rannan Linnunlaulun alueesta ja huviloiden historiasta. Työhuone vuodesta 2004 ”Kallion kirkon kupeessa” Neljäs Linja 14 A.


 

Kirjallinen tuotanto

Satalinna, romaani, Karisto Oy 1986
Vapaana maassa, romaani, Karisto Oy 1988
Tuhottu sukupolvi, romaani, Karisto Oy 1991
Lähtöön aikaa kaksi minuuttia, romaani, Koivu ja Tähti Oy 1993
Kirjailijatalo Villa Kivi, lyhyt historia, Kivi-talo Säätiö Villa Kivi 1994
Juoksijaihme, romaani, Koivu ja Tähti Oy 1996
Viimeiset torpparit, muistelmaromaani, Pentti Heinonen 1997
Kirjailijayhdistyksen värikkäät vuosikymmenet, Helsingin kirjailijat Ry 1998
Irja Wallgren, Varpunen, runokertomus (toim.), Kesuura Oy 1999
Sotavuodet autokomppaniassa osa I (toim.), Kesuura Oy 1999
Maila Talvio, Eläintarha 10:n kirjalliset vuosikymmenet,
näytelmä, Kivi-talo Säätiö Villa Kivi 2000
Hirvikoski – Sukumme tarina (toim.), Gummerus Oy 2003
Linnunlaulun tarina, Edico Oy 2005
Arto Paasilinnan elämäntarina kuvina, Edico Oy 2007
Tuike sielun tuli

 


Järjestötoiminta

-Suomen Kirjailijaliitto ry:n jäsen 1991
-Helsingin Kirjailijat- Helsingfors Författare ry:n jäsen v.1987, hallitukseen 1992 ja suomenkielinen sihteeri vuodesta 1993-2001
-M.A. Castren-Seuran perustajajäsen.
-Suomen Kulttuuriliitto ry:n hallituksen jäsen, edelleen
-Alppila-Seuran hallituksen jäsen, edelleen
-Kivi-talo Säätiössä Suomen kirjailijaliiton puheenjohtaja Jarkko Laineen varajäsen vuosina 1996-2002.
-Suomen Kirjailijaliitto ry:n kirjallisen lautakunnan jäsen vuosina 1995-98.
-Linnunlaulun Asukasyhdistyksen hallituksen jäsen kirjailijatalo Villa Kivestä vuosina 1991-2003.
-Suomen kirjailijayhdistyksen neuvottelukunnan työvaliokunnan jäsen, Uudenmaan läänin edustaja vuosina 95-98, varajäsen 1998-1999.
-As. Oy Harjupalatsin hallituksen puheenjohtaja vuodesta 1992, edelleen.
-Hirvikoski-sukuseura ry:n puheenjohtaja vuodesta 1995-2005.  Vuodesta 2005 alkaen kunniapuheenjohtaja.
-Arto Paasilinnan seuran ensimmäinen puheenjohtaja 1998, edelleen
-Kivi-talo Säätiön vt. asiamies vuosina 1999-2000
-Edico Oy:n toimitusjohtaja vuodesta 2005

Palkinnot ja apurahat

-Vuodesta 1987 Opetusministeriön kirjastokorvausapurahaa kaunokirjalliseen työhön.
-Valtion 1/2-v. taiteilija-apuraha v.1993
-Uudenmaan läänin Taidetoimikunnan stipendit 1996, 1997 ja 1999.
-Suomen Kulttuurirahaston (Keski-Pohjanmaa) stipendi 1988.
-Suomen Kirjailijaliitto ry:n apuraha 1993, 1997, 2000 ja 2001, 2002, 2004, 2005.
-Helsingin kirjailijat - Helsingfors författare ry:n stipendit vuosina 1991, 1993, 1995 ja 1997.
-Rafael Ahlströmin rahaston apuraha vuosi 2003
-Alfred Kordelinin säätiön apuraha vuosina 2003 ja 2005


Muu toiminta

Linnunlaulun lukupiirin, uudistettuna sitten Maila Talvion aikojen, perustajajäsen ja alkuperäisen lukupiirin kokoonkutsuja, jonka johdosta mm. elossa olevat Maila Talvion aikaiset lukupiiriläiset kokoontuvat Villa Kivessä; talossa, jossa lukupiiri sai alkunsa 22.2.1907.

Alkuvuosina, vuoden 1997 loppuun mennessä uudistetussa lukupiirissä vierailivat kirjailija Kalle Päätalo, apul.professori Liisi Huhtala, kirjailija Helvi Hämäläinen, valtioneuvos Johannes Virolainen, Eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen (Minna Canth -ilta), Ilmari Turja -illassa dos. Esko Koivusalo, kirjailija Veikko Huovinen, tri Panu Rajala luennoi. Vuoden 1997 alussa vieraili kirjailija Aila Meriluoto, Mirjam Polkunen luennoi.

Huhtikuussa 1997 sotakirjailija Onni Palaste, eversti Matti Lukkari luennoi. Toukokuussa lukupiirin vieraana oli kirjailija Anni Polva. Prof. Katri Sarmavuori luennoi, lokakuussa kirjailija Kaari Utrio, Suvi Ahola luennoi, marraskuussa kirjailija Bo Carpelan, prof. Kai Laitinen luennoi, joulukuussa prof. Heikki Ylikangas, fil.lis Niilo Luukanen luennoi. 1998 helmikuussa Lars Hulden, Elisabeth Norgren luennoi, maaliskuussa Eeva Joenpelto, professori Vilho Viksten luennoi, Lassi Nummi, kirjailija Pekka Lounela luennoi. Lukupiiri on toiminut vuodesta 1996 Avoimen Yliopiston Studia Generalia-sarjan alaisuudessa. Lukupiirin toiminta jatkuu yhä kirjailijatalo Villa Kivessä ja on saavuttanut suuren yleisön suosion yhtenä merkittävänä kirjallisuustapahtumana pääkaupunkiseudulla.

Osallistuminen kirjailijana Uudenmaan läänin ja pääkaupunkiseudun kulttuuritoimintaan sekä synnyinmaisemien Keski-Pohjanmaan esiintuomiseen artikkelein, historian tutkimusten ja vireän yhdistystoiminnan kautta. Yksi tärkeä tavoite mm. Linnunlaulun alueen historiallisen maisemakuvan säilyttäminen. Alueen ainutlaatuisen, värikkään ja kulttuuririkkaan menneisyyden esiin nostaminen ja elävöittäminen tuleville sukupolville.

Tavoitteet kirjailijana on säilyttää ja elävöittää suomenkieltä sekä tuoda esille suomalaista lähihistoriaa esitelmien, artikkelien ja vahvan suomalaisen proosakirjallisuuden avulla. Tarkoituksena myös toimittaa sekä kustantaa mahdollisuuksien mukaan muiden kirjailijoiden tuotantoa ja avustaa kirjallisuuden alalle pyrkiviä ja aloittelevia lahjakkuuksia.

Kirjailijat Jouni Apajalahti ja Hannu Hirvikoski Villa Kivessä Linnunlaulun tarina -teoksen julkistamistilaisuudessa 20.10.2005.

Kaunokirjalliset teokset



Satalinna (Karisto 1986), Vapaana maassa (Karisto 1988)

Satalinna (Karisto 1986) ja Vapaana maassa (Karisto 1988) kertovat Teuvosta, jonka kasvua seurataan lapsuusmuistoista 16 vuoden ikään. Harjavallassa Satakunnassa sijaitsevan sairaala Satalinnan päiväjärjestys on tiukka: kello seitsemältä on aamuherätys, sitä seuraa pesu, piikkijono kanslian ovella, ruokailu, laboratoriokokeita, lääkärinkiertoja, illalla koulu. Lääkärinkierto tuottaa aina jännityksen ja pettymyksen. Teuvo karkaa sieltä, mutta palaa takaisin. Nuorukaisen herääminen seksuaalisuuteen erikoisessa laitosmiljöössä. Vapaana maassa -teos kertoo sairaalasta vapautuneen nuoren sijoittumisesta yhteiskuntaan ja kuvaa 60-luvun alun yhteiskuntamoraalia maaseudulla ja kaupungeissa.


Tuhottu sukupolvi (Karisto 1991)

Tuhottu sukupolvi(Karisto 1991) on kertomus Samuli Jalosesta, joka turhautuu yhteiskunnan ja elämän kieroudesta. Hän on liian rauhaton luonne. Hän alkoholisoituu. Hän jättää perheensä ja monien kadehtiman virkansa eikä löydä uutta kiinnekohtaa elämälleen. Etujen sijasta hän valitsee ajelehtimisen yhteiskunnan pohjalla. Hän joutuu mielisairaalaan, asuu alkoholistien yömajassa, käy Tampereella ravintola Tillikassa, jossa hän saa juoppokavereita. Heillä on räiskähtelevä juhannuksen vietto Päijänteen rannalla. Samuli Jalonen, entinen valtionvarainministeriön osastopäällikkö, paljastaa sensaatiolehdelle virastonsa kavallus- ja lahjontatouhut. Kirjassa kuvataan sodanjälkeisen sukupolven rajua irrottautumista isiensä sotatraumoista, monet tuhoon syösseen vapauden etsimistä, sillä kun vapaus löydettiin, sitä ei osattu käyttää. Alkoi julkkiskulttuuri, jolloin roistoistakin voitiin tehdä sankareita.


Raviromaanit

Lähtöön aikaa kaksi minuuttia (Koivu ja Tähti 1993) ja Juoksijaihme (Koivu ja Tähti 1996) käsittelevät Suomen toiseksi suosituimman urheiluharrastuksen eli raviurheilun ilmiöitä. Päähenkilönä on Ossi Sormala, kolmen lapsen isä, jolla on menossa toinen avioliitto. Kilpailuissa on juonitteluja, ihmissuhteissa yllätyksiä.


Toimitettuja teoksia

Hannu Hirvikoski on toimittanut Pentti Heinosen sukumuistelmista romaanin, joka ilmestyi nimellä Viimeiset torpparit (1997). Se kertoo suvunvaiheiden lisäksi koko kylän ja pitäjän vaiheista ja sodasta selviytymisestä. Se sijoittuu kanta-Hämeeseen Lammille Kosken pitäjän Palomaan kylään. Siinä on paikallishistoriaa.

Kirjailijayhdistyksen värikkäät vuosikymmenet. Helsingin kirjailijat - Helsingfors författare ry. Yhdistyksen historia 1968-1998. Pääkaupungin kirjailijoiden ensimmäinen puheenjohtaja Eila Pennanen (1968-69) piti kokouksia kotonaan Korkeavuorenkadulla. Tuure Vierros (1970-71) ajoi Sedernolmin taloa kirjailijataloksi. Johan Bargum (1971-72) ensimmäinen ruotsinkielinen puheenjohtaja. M.A. Numminen (1972-73) kutsui koolle hallituksen vain kaksi kertaa. Toimintaa ei ollut juuri lainkaan, joten kaupunki joutui perimään myöntämänsä avustuksen takaisin. Caijus Kajantin (1973-78) aikana hävisi tositteita ja vuonna 1976 jäsenmaksun maksoi vain yksi jäsen. Mauritz Nylund (1978-82) palautti yhdistykselle kaupungin viranomaisten luottamuksen. Nykyinen puheenjohtaja Hannes Markkula on nostanut yhdistyksen uuteen nousuun. Jäsenmäärä on kasvanut lähes kahteen sataan. Kirjailijatalo on osoittautunut hyödylliseksi ja monikäyttöiseksi investoinniksi. Mutta sen saamiseksi on jouduttu käymään monta kädenvääntöä ja sanataistelua. Ilman kirjailijaministeriä hanketta olisi tuskin saatu toteutetuksi.

Linnunlaulun tarina >>

Arto Paasilinnan elämäntarina kuvina >>

Tekstinäytteitä Hannu Hirvikosken aiemmista teoksista >>

© 2011 Edico Oy - Tekninen toteutus Optinet kotisivut