|
Juhani Ensio Harju
Syntynyt Helsingissä 3.2. 1952
Kuka, maailmankuva
Jakaminen – etsiminen – intuitio. Näihin kolmeen sanaan mahtuu se maailmankuva, joka määrittää elämääni.
Elämän kokemusten jakamisen mahdollisuus on minulle suuri ilo ja lohtu.
Aito yhdessä kokeminen ja tekeminen muuttavat maailmaa ja meitä.
Olen huomannut, että kokemuksia ei voi toistaa eikä korvata. Ne liittävät meidät ihmisinä yhteen. Luovat yhteenkuuluvuuden tunteen. Minulle kaikki yksin ja yhdessä koettu on elämän rikkautta, jota arvostan, josta myös kirjoitan.
Tekeminen – tarttumalla hetkeen, tunteeseen, että nyt on aika, on elämääni ohjaava voima. Myös kysymys: ”Miksi nousta vuorelle?” on etsijälle tärkeä.
Lapsuus ja nuoruus
Elin lapsuuteni ja nuoruuteni 1950-1960-lukujen Kalliossa. Asuinseutuni oli vilkas, karu ja elämänmakuinen. Tästä ympäristöstä, myös sen varjoista, olen vuosia saanut henkistä voimaa ja uskoa elämään. Maailma ja lapsuusmaisema ovat muuttuneet, mutta tarinat ja paikat ovat olemassa. Ne elävät meissä, jotka sen koimme ja näimme.
Vuonna 1959 aloitin kouluni Aleksis Kiven kansakoulussa ja päästyäni vuonna 1963 oppikouluun jatkoin Helsingin Toisessa Lyseossa, ”Tossussa” Torkkelin mäellä: Koulu oli poikakoulu, joka tunnettiin kuristaan, opettajistaan ja täysistä luokistaan. Myös laadukasta opetusta koulu tarjosi.
Opiskelu ja työ
Tunsin lapsena vetoa taiteisiin ja taiteen tekemiseen. Osallistuin kuvaamataidon kursseille, elokuvakerhoihin ja teatterin tekemiseen.
Koulussa taideaineet olivat minulle henki ja elämä. Käden taitoja tarvitsinkin pyrkiessäni opiskelemaan arkkitehtuuria Helsingin Teknilliseen Korkeakouluun. Opiskelin 8 vuotta ja valmistuin arkkitehdiksi vuonna 1981. Tein työtä opiskelun yhteydessä ja perustin oman arkkitehtitoimiston heti valmistuttuani.
10 vuoden työjakson aikana työskentelin OTK:n arkkitehtiosastolla, suuressa insinööritoimistossa Lauttasaaressa, Vantaan kaupungilla, yksityisissä arkkitehtitoimistoissa ja Rautatiehallituksessa. Sittemmin olen ollut yksityisyrittäjänä 25 vuotta. Toimistoni sijaitsi, kuinka ollakaan Kalliossa, Agricolankadulla. Nykyään työskentelen kotitoimistossa vaimoni kanssa.
Kirjallisia töitä olen tehnyt vaihtelevasti vuodesta 1998, nykyisin myös säännöllisesti. Viimeisen viiden vuoden aikana olen osallistunut useille kirjoituskursseille sekä suorittanut lyriikan opinnot Oriveden Opistossa.
Matkat
Jo nuorena tein matkoja Suomessa polkupyörällä. Vuonna 1971 lähdin Eurooppaan ensimmäisten interreilaajien joukossa. Tämän jälkeen seurasivat useat matkat Italiaan, Gruusiaan, Egyptiin, Ranskaan, Venäjälle ja Ruotsiin.
Matkat ovat merkinneet aina jotakin uutta – suhdetta vieraaseen kulttuuriin ja samalla omaan itseen. Erityisesti Ranska on vallannut sydämeni. Kielitaitoa olen pyrkinyt hankkimaan Silkkikutomon Ranskan-ryhmässä.
Monet runoistani ovat syntyneet matkoilla tai niiden innoittamina. Etäisyys avartaa ja on avannut ovia tuntemattomaan.
Ihminen
Jokainen ihminen ansaitsee runon. Ihminen haavoittuvana, ujona, nöyränä, ja avoimena on kirjoittajalle haaste. Liikun usein tunnemaastossa pyrkien tunnetason kohtaamiseen ja henkiseen kanssakäymiseen. Kirjoittajapersoonani on tunneihminen lisättynä ripauksella aforistista suolaa. Haluan kirjoittaa ihmiselle, jakaa sen hyvän mitä olen kokenut. Olen valmis myös jakamaan tuskani, pelkoni, häpeäni ja suruni. Jokaiselle jotakin ja loput rivienväliin!
Luonto
Suhde luontoon merkitsee usein myös suhdetta omaan itseen, luonnon läsnäoloa ja tietoisuutta maailman eri puolista. Historiaan jäävä pieni hento jälki meistä jokaisesta on luonnon näkökulmasta mitätöntä, mutta yksilötasolla , osana ihmisyyttä, ei niinkään vähän. Intuitiivinen luontokokemus ilman analyyttistä lähestymistä merkitsee minulle auringonlaskun kauneutta, tunnetta lähestyvästä myrskystä, yksinäistä iltaa syyspimeässä, yöllistä tähtitaivasta.
Unelmat
Niitäkin on. Askel ja päivä kerrallaan. Luottamus elämään on keskeisellä sijalla unelmieni listalla. Jos ei luota, ei ole unelmiakaan. Välillä tuuli kääntyy navakasti vastaan. Ihmissuhteet natisevat liitoksistaan. Pakenen ja eksyn. Mutta kaikki tämä kuuluu elämään, on totta, sellaisena, kuin elämälle sopii.
Uusi aamu, uusi päivä voi muuttaa eilisen tai niin kuin kirjoitan runossani: ”aamulla eilinen on kadonnut”
Helsinki 4.9. 20006
Opinnot:
ylioppilas 1971 Helsingin Toinen lyseo
arkkitehti 1981 HelsinginTeknillinen Korkeakoulu
pääaineina asunto- ja yhdyskuntasuunnittelu
2002-2006 Kirjoitan-ryhmä, Seija Viitaniemi
2004-2005 Lyriikan opinnot, Oriveden Opisto, Marja Welin
2004 Luova kirjoittaminen, Torsti Lehtinen
2005 Lyriikkapaja, Oriveden Opisto, Risto Ahti
2005 Runon avaruus, Jukka Kostiainen
2005 Unista kirjoittamisen kurssi, Eeva Lehtovuori
2006 Sisäisen vuoropuhelun kurssi, Eeva Lehtovuori
Kirjallinen toiminta:
2006 esikoisrunokokoelma Sur la mer – Rannalla, Edico Oy
Osallistumiset:
1985 Venetsian biennale Aldo Rossin kutsumana.
Filosofiapäivät vuodesta 1997
Järjestöt:
1981 Arkkitehtiliiton jäsen
2005 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran jäsen
2005 Elävien Runoilijoiden Klubin jäsen
Harrastukset:
matkailu, ruoanlaitto, rakentaminen, Ranskan kieli,
sulkapallo, sauvakävely ja vanhojen postikorttien keräily
Perhesuhteet:
lapset: Ville (1978), Pekka (1982), Laura (1989)
|
